Yrityksen suurin riski: todellinen epävarmuus

Riskinotto on olennainen osa yritystoimintaa. Yritykset ovat tyypillisesti tottuneet hallinnoimaan riskejä siten, että riskiä suunnitellusti ja hallitusti ottamalla voidaan tehdä hyvää tulosta eikä riskin toteutuminen liiaksi vaaranna kannattavuutta tai koko liiketoimintaa. Riskien hallinta onkin muodostunut olennaiseksi osaksi yrityksen ylimmän johdon toimintaa. Riskienhallinnan menetelmillä on kuitenkin rajansa. Esimerkkejä löytyy paljon viime ajoilta. Asiaa kuvaa hyvin esimerkiksi tunnettu ja arvostettu Allianz Risk Barometer 2022, johon on haastateltu 2650 riskien asiantuntijaa 89 maasta ja yli 1800 erikokoisesta yrityksestä. Haastattelut tehtiin syksyllä 2021. Barometrissä sota sen paremmin kuin energian hintaan tai saatavuuteen liittyvä riski ei mahtunut 10 suurimman riskin joukkoon sen paremmin koko maailmassa kuin Euroopassakaan. Riskistä onkin pitkä matka todelliseen epävarmuuteen. Todellinen epävarmuus, musta joutsen, on yrityksen näkökulmasta tapahtuma, jonka toteutuminen ei ole ennustettavissa mutta jonka vaikutus yrityksen toimintaan ja sen kykyyn toteuttaa strategiaansa kannattavasti on erittäin suuri. Vaikutus voi tietenkin olla paitsi negatiivinen myös positiivinen. Riskin ja todellisen epävarmuuden suhdetta voidaan kuvata esimerkiksi kolmiosaisena: tunnetut tosiasiat, tunnetut tuntemattomat seikat ja tuntemattomat tuntemattomat seikat¹. Ehkä hyödyllisempi tapa on tarkastella riskiä ja epävarmuutta neljän epävarmuuden tason pohjalta²:

Epävarmuuden aste	Päätöksenteon peruste
1. Selkeähkö tulevaisuus	Yksi skenaario, joka antaa riittävän varmuuden.
2. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia	Muutamia vaihtoehtoisia skenaarioita erilaisine todennäköisyyksineen.
3. Vaihtelevia tulevaisuuksia	Laajahko joukko mahdollisia tulevaisuuksia ilman selkeitä todennäköisyyksiä.
4. Todellinen epävarmuus	Mahdoton ennustaa.

Perinteinen riskianalyysi soveltuu käytettäväksi mainiosti tehtäessä päätöksiä kahden ensimmäisen epävarmuuden tason vallitessa. Edes epävarmuuden tasolla 1 tehtävät päätökset yrityksen strategiasta ja operatiivisista ratkaisuista eivät ole riskittömiä. Tällä tasolla voidaan kuitenkin olemassa olevan tai esim. markkinatutkimukseen pohjautuvan tiedon perusteella riittävästi tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä. Tasolla 2 vaihtoehtoisia kehityskulkuja on merkittävästi vaikeampi käsitellä. Esimerkiksi kilpailijoiden mahdolliset strategiset ratkaisut tai investoinnit voivat olla hämärän peitossa, mutta niitä voidaan kuitenkin arvioida muutaman todennäköisen vaihtoehdon perusteella. Kilpailijoiden mahdollisten erilaisten ratkaisujen todennäköisyyttä voidaan yleensä myös arvioida. Vaihtelevien mahdollisten kehityskulkujen joukko vaatii taas uudenlaista ajattelutapaa. Tällaiseen tilanteeseen voidaan törmätä esim. uutta teknologiaa tai uutta toimintakonseptia suunniteltaessa. Vaikka vaihtelevien kehityskulkujen ääripäät voidaan usein tunnistaa, niiden toteutumisen todennäköisyys ei ole järkevästi arvioitavissa. Lisäksi ääripäiden väliin jäävät useat mahdolliset tapahtumien kokonaisuudet eivät ole helposti tunnistettavissa. Todellinen epävarmuus puolestaan kuulostaa siltä, että mitään ei olisi tehtävissä. Vaikka tulevia tapahtumia ei voikaan perinteisin menetelmin ennustaa, yritys voi kuitenkin jossain määrin omista lähtökohdistaan arvioida erilaisia vaikutuksia. Yritykset voivat myös varautua todelliseen epävarmuuteen. Varautuminen liittyy enemmän yhtiön rakenteeseen ja kestokykyyn kuin tiettyihin riskeihin vastaamiseen. Yrityksen johdon näkökulmasta on tärkeää erottaa epävarmuuden eri asteissa tehtävien päätösten perustan poikkeavuus toisistaan. Tilanteeseen sopivilla työkaluilla saadaan päätöksenteon pohjaksi paras informaatio. Selkeä epävarmuuden astetta koskeva ajattelu johtaa parempiin päätöksiin, auttaa ymmärtämään päätöksen pohjaksi tarvittavaa ja saatavissa olevaa tietoa helpottaa tehokkaan strategian valintaa. Epävarmuus heikentää organisaation toimintakykyä ja voi jopa vaarantaa toimintakyvyn kokonaan. Johtamisessa on siksi tärkeää pitää huolta siitä, että henkilöstö on oikealla tavalla perillä yrityksen toimintaan liittyvän epävarmuuden asteesta ja niistä toimenpiteistä, joilla epävarmuutta hallitaan. Käsittelen myöhemmissä blogeissa sekä riskien hallintaa että toimintamahdollisuuksia erilaisissa epävarmuuden tilanteissa.

---

¹ Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Donald Rumsfeldin tunnetuksi tekemä, joskaan ei kehittämä, konsepti ”known knowns, known unknowns, unknown unknowns”. ² Mukailtu Hugh Courtney, Jane Kirkland ja Patrick Viguerie konseptista.